tiistai 16. kesäkuuta 2015

Sataa; tuulee, plus 8

Ei oo totta. Aina vain sataa ja tuulee. Loppuviikolla juhannus, vaikka onkin melkein viikkoa liian aikaisin. Tuuli vinkuu hormissa, sade piiskaa ikkuinoihin.
Onneksi on puuhella kotona. Se lämmittää pehmeästi ja tulen ääntä on mukava kuunnella.
Mitäköhän pahaa me pohjossuomalaiset oikein olemme tehneet, että ansaitsemme tämmöiset säät?
Sääliksi käyvät kasviraukat. Viime viikolla tämä onnellinen puutarhuri istutti Black beauty- ja Albarello- kurpitsoita. Turhaan. Tuuli pieksi ne kuoliaaksi. Surkiaa
Jotain hyvää tästä tästä kylmyydestä on: sipulikukat senkuin kukkivat; jo toista kuukautta.
Helmililjat, jotka viime syksynä istutin ( olisivatko olleet saksalaisesta  kaupasta)  , ovat kukkineet toista kuukautta. Samoin narsissit ( samasta ulkomaalaisriistokaupasta).

Olen monesti miettinyt, ovatko suomalaiset siemenet oikeasti suomalaisia. Ovatko ne meidän olosuhteisiimme sopivia lajeja,  vai ovatko ne kuitenkin ulkomailta tuotuja; suomenkielisiin pussukoihin laitettuja; moninkertaisen hintaisia siemeniä, jotka vaikkapa verkkokaupasta voit hankkia murto-osalla siitä hinnasta, jonka puutarhamyymälässä maksat.  
   Minentiiä. Muualta hankitut siemenet ovat tuottaneet ihan mukavasti satoa; samoin omat kerätyt siemenet. Taidan olla pihi, mutta neljä ja  puoli euroa siemenpussista on kyllä liikaa!

Siikajoen kasvimaalla viime viikonloppuna tehtiin harvennusta ja kitkentää. Koskaan aiemmin ei ole juhannuksenalusviikolla ollut näin avutonta. Porkkana justiinsa pinnassa; salaatit ehkä itäneet; palsternakan alkuja siellä sun täällä. Onneksi emme me harrastelijat ole riippuvaisia tästä kasvimaan tuotosta. Oltaisiin varmaan tosi laihoja ensi keväänä...Maanviljelys on niin pienestä kiinni.

Onneksi meillä on raparperi; tuo alkukesän muhkea ilo! Raparperi tykkää mausteista. Keitin raparperia kanelitangon, mustan kardemumman ja tähtianiksen kanssa. Sose pakkaseen, ja pimeänä aikana saat kesän makuja lutaselle. Nam!!

Lisää kuvateksti
 Vaaleanpunainen on ollut inhokkivärini iät ajat. Jotain kummallista minussa on tapahtunut, kun nykyään vaaleanpunainen on niin herkullista ja kaunista.
Tässä ristiäisiin hankittuja superherkullisia ruusuja.

Huomenna on Juhannusaatto, ja tällä hetkellä paistaa aurinko; lämpötila justiinsa kymmenen astetta.

Keittelin juhannusjuustoa puuhellalla kymmenestä litrasta vanhanajan maitoa. Juustoa tuli vajaa viisi litraa; kauniin punaista ja makeaa. Kuusi tuntia taisin siinä hellan edessä seisoa. Saan olla aika onnellinen, kun minulla on aikaa tehdä tällaisia  slow food-juttuja.


ä helmililjat ovat kukkineet toista kuukautta. Tosi sitkeitä sissejöä; sopivia tän ne pohjoisen melko haastaviin oloihin. Narsisseille taisi käydä ohraisesti: yhtenä vuonna istutin toitasataa narsissia, eikä yksikään noussut. Kontiaisen tuhojako?
Sen ainoan maamyyrän me onnistuimme tappamaan ( tai kuolettamaan, niinkuin pikkupojat sanovat).
Rassukka kontiainen on rauhoitettu, mutta lukutaidoton. Jäi ansaan ja siirtyi eläinten taivaaseen. 
Parempi puoliskoni rakensi eräänä keväänä huvimajan vanhoista ikkunoista. Suunnitelman hän hahmotti Klubiaskin takakanteen.Taitava mies on  hän!

.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti