lauantai 27. kesäkuuta 2015

Kylymää ja märkää

Oulun korkeudella on kesää odotettu kaksi kuukautta. Aina vain sataa ja tuulee, ja lämpömittari pysähtyy jonnekin kymmenen asteen korville. Sivutoimisen puutarhurin viljelykset eivät ole juuri mistään kotoisin.  Koskaan aiemmin ei kasvimaa ole ollut näin lohduttomassa kunnossa kesäkuun lopussa- paitsi sinä keväänä, kun kylvettiin siemenet vappuna; peiteltiin harsolla ja lähdettiin Amalfin niemimaalle. Sieltä palatessa, Juhannuksen tienoilla, kasvoi harsojen alla parikymmensenttinen vesiheinäkasvusto. Pari vuorokautta kun pellossa kyykittiin, saatiin esiin muutama porkkana ja jotain muutakin. Eli lieneekö tarhuri koskaan tyytyväinen?

Eihän meillä mitään hätää ole, kun huviksemme viljelemme. Sääliksi käy maanviljelyksestä elantonsa ammentavista. Pellot lainehtivat vettä; joutsenet uivat kylvösten keskellä ja syövät oraat. Kaikkia peltoja ei varmasti ole kylvettykään, ja kesäkuun viimeinen päivä lähestyy uhkaavasti.
Olikohan niin, että EU-direktiivien mukaan kylvöjen pitäisi tapahtua ennen kesäkuun loppua?
Haloo Bryssel ja direktiivit!
Me olemme niin tunnollinen kansa, että oksat pois. Muutama vuosi sitten meillä oli tämä ruokasienihässäkkä;  myyntiin sieniä keräävien yksityisten ihmisten olisi pitänyt rakentaa kaikkien direktiivien mukaiset steriilit keittiö- ja kylmätilat sienten käsittelyä varten. Onneksi vaatimuksista kuitenkin luovuttiin.

Eteläisemmässä Euroopassa ei liene  turhan tarkkaa direktiivien kanssa. Muutama vuosi sitten, lähellä ihanaa Sorrentoa käytiin tutustumassa luomutilaan ja mozzarellan valmistukseen. Pittoreskilla tilalla lehmät käyskentelivät, ja emäntä lypsi tuoretta maitoa, josta sitten pihan perälle rakennetussa katoksessa alkoi mozzarellan valmistus. Vakstuukin peittämällä pöydällä oli keittolevy; kärpäset ja muut pikkueläimet pörräsivät ympärillä, kun emäntä nosteli juustomassan  kattilasta toiseen astiaan; riisui kellon kädestään ja työnsi tummakarvaiset käsivartensa juustoastiaan ja alkoi vaivata ja leipoa juustomassaa. Oppaamme kertoi,että tämän tilan mozzarella on erikoisen maukasta ja hyvin suosittua.

Tässä syksyisessä kesäsäässä lohduttaa Händelin musiikki, josta eräs parhaimmista levytyksistä juuri soi. Meksikolaisen tenorin, Rolando Villazonin Händel-levytys on ihan huippu! Intohimoa, surua, herkkyyttä ja tunteen paloa.



Kesäkurpitsaraukka; selvinneeköhän edes hengissä. Tänä kesänä zucchineja saapi odotella. Onneksi niitä saa kaupasta.


                
Eipä  uskoisi, että tässä kasvaa mustakaalia, venäläistä jättiläistä, salaattia, monenlaisia kukkia ja yrttejä.
Valkosipuliakin on.
Jos ilmat eivät tästä lämpene, jää sato todella heikoksi.
.
Sama kasvimaa kuin ylemmässä kuvassa. Vuosi sitten oltiin jo juhannuksena näin hyvällä mallilla. Tänä vuonna ollaan ainakin kolme viikkoa myöhässä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti