Huimaa hellettä ja sorkkaraudan vääntöä; Huvila&Huussi-tehokaksikko vauhdissa

Ansaittu lepohetki Hotelli Huminassa, joksi kutsumme tätä väliaikaiskesämökkiä, jossa on ruhtinaalliset about 15 neliötä. Minimökithän ovatkin tällä hetkellä muodissa.

Ilmat ovat hellineet ja todettiin äsken, että ollaan kuin etelänlomalla, paitsi ettei olla etelässä eikä lomalla. Mittarissa hurjat lukemat, 33 astetta.

Nyt on päästy mökkirempassa  vähän eteenpäin. Mökkitien mutkat on suoristettu ja parikymmentä senttiä sepeliä on tien pinnassa. Eli laskua odotellessa.  

Ollaan kyllä oltu ihan hiekkarannallakin, Tauvossa jälkikasvun kanssa. Merivesikin on poikkeuksellisen lämmintä.

Tänään oli tehtävälistassa vanhan mökin sisäkaton purku. Varusteina kertakäyttöhaalari, hengityssuojain, sorkkarauta , vasara ja iso ruuvimeisseli.  Sekä turvakengät, jotka eivät olleetkaan pistonkestävät . Opinpahan että luokitus S1 on kärkivahvistettu, mutta S3 jo pistonkestävä. Jalassa oli ensin S ykköset, ja kuinka ollakaan; astuin naulaan. Onneksi ei isoa vahinkoa tullut. Vaihdoinpa sitten S3-luokituksen turvakenkiin, hieman liian isoihin, mutta purkuhommissa tosi tarpeellisiin. On tullut hankituksi kaikenlaista remonttivarustetta...

Pääsähkösuunnittelija/urakoitsija rakensi telineen työmaakeskukselle. Lopputulos  on hieno!  Mutta suomalaiselle lämpöön tottumattomalle 33 astetta työlämpötilana on hiukkasen liikaa. Hiki virtaa.

Työmaasähkökeskuksen katoksessa on kierrätyslautaa edesmenneen Pohjolan Kaapeli Oy:n tavarakuljetuksista. Varsin tarpeellista tavaraa, joka on odottanut käyttöönottoa vaivaiset 50 vuotta. Ipe-mökinrakentaja on varastoinut monenlaista. Välikatosta löytyi myös aidot Toijalan tapettitehtaan 50-luvun paperitapetit. Ihan alkuperäisessä voimapaperipaketissa.

Huvila- ja Huussi tehokaksikko valmiina. Kuusi tuntia puurtamista ja melkein koko sisäkatto purettu! Odottamatta  tuli yläpohjakin tyhjennetyksi osittain . Ihan itsestään romahtivat villat alas . Onneksi ei kuitenkaan pehtoorskan niskaan.

Telkkarissa kaikki tapahtuu niin sukkelaan. Totuus on ihan toinen. Sorkkarautumisen jäljiltä on olkapäät hellänä. Hyvin oli paneelit naulattu . Ei ollut pelkoa, että itsekseen putoaisivat. Ajattelin kirjoittaa "tippuisivat", mutta edesmennyt äidinkielenopettajani Matti Vasala jyrähti aikoinaan, että vain neste tippuu...

Kyllä maistui uinti hikiurakan jälkeen. Onneksi ei huomenna ole remppapäivä, vaan saamme nauttia isovanhemmuudesta pari päivää. Ja Kainuun runoviikoillekin olemme menossa ja saamme mieluisia vieraita loppuviikosta.

Remonttikuulumisiin!