maanantai 29. helmikuuta 2016

Perinteitä ja jotain uutta eli neuloosi

Talven aikana on mukava istuskella telkkarin edessä salapoliisisarjoja vahdaten ja käsitöitä tehden. Syksyn  ja talven aikana onkin valmistunut erinäinen määrä lapasia, sukkia ja vauvanneuleita.
Syksyllä innostuin Rheaverseistä eli Converseistä kutoen.
Ensimmäiset parit olivat ihan järkyttäviä- niin järkyttäviä, etten niitten kuvia edes kehtaa julkaista. Saajat tosin olivat ihan innoissaan - eli facesta löytyy.
 No; harjoitus tekee mestarin. Tässä ovat seitsemännet rheaverset, ja vieläkin on parannettavaa.






Nämä ovat tosi lämpöiset. Pohja on kaksinkertainen ja lähes sataprosenttinen villa lämmittää hyvin. Eli huonelämpötilan ei tarvitse talvella olla +24 ; kaksikymmentä riittää hyvin.
Periaatteessa nämä on  helppo kutoa, mutta viimeistelyt virkkauksineen ja punomisineen ovat melko työläitä- ainakin minulle, jolle lankojen päätteleminenkin on tuskaa.
Niinpä valjastinkin puolisoni tähän päättelyhommaan. Molemmille puhdetöitä!









Pohjois-Pohjanmaan perinnelapasia sitten toivottiin. Muokkasin vähän ohjetta, ja tällaiset niistä tuli. Jostain syystä en osaa noudattaa ohjeita tai reseptejä ihan pilkuntarkasti. Ruuanlaitossa tämä asettaa haasteita. Joskus, kun on onnistunut tekemään poikkeuksellisen hyvää ruokaa, niin puolisoni toivoo saavansa ihan samanlaista uudestaan. Eikä se  koskaan onnistu! Ilmeinen auktoriteettiongelma minulla on.
Käsitöiden tekeminen on hyvää aivojumppaa . Silmän ja käden yhteistyö työllistää aivoja. Käsitöiden tekeminen rauhoittaa; parantaa keskittymiskykyä ja kuntouttaa aivoja. Usko ja kokeile!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti