Kevään valoa

Valo herättää jo neljän aikoihin. Puutarhurin sormissa onkin ollut jo melkoinen kutina; kylvetty on chilit, tsinniat, kasvimaan vartijat samettikukat ja kevätsipulit. Talven lepo tekee tehtävänsä; syksyllä oli pelkästään helpottavaa, kun viljelykausi loppui. Lumi peitti maan tosi runsaasti tänä talvena. Kummasti vain puutarhaeläjän sormiin palaa kutina. Ei muuta kuin siemeniä kehiin!
Onpa mukava olla kerrankin kehityksen etunenässä. Lehtikaali, suurinta hottia nyt, samoin härkäpapu. Puutarhaeläjän  kasvimaalla on kumpaistakin viljelty ainakin viisi vuotta.
Härkäpapuja on viljelty montaa eri lajiketta. Suomalainen KONTU on varma tapaus. Se tuottaa pieniä, hetneenkokoisia siemeniä. Onpahan vain hirmu tylsä puhdistaa. Tänä vuonna onkin tarkoitus kylvää vain isompia lajikkeita.
Mustakaali cavolo nero di toscana, on helppohoitoinen ja kasvimaan komistus. Jää yleensä pupujusseillekin popsittavaa talven ajaksi. Lehtikaalin lisäksi puput rakastavat maa-artisokan lehtiä ja syövät yleensä kaiken, mutta palkkioksi puutarhurille jättävät papanansa lannoitteeksi.
Muutenkin ollaan ajan hermolla tietämättämme oltu: ranskalainen potager on meillä Siikajoella ollut vuosia. Siis mikä potager?
Yksinkertaisesti vain kasvimaa, jossa sulassa sovussa kasvavat vihannekset ja kukat. Tosin monet kukat meidän potagerissa ovat hyötyläisiä. Samettikukat laskien vieressä, krassit siellä täällä ja kehäkukkia vähän joka välissä torjumassa kirvoja ja kaaliperhosia. Luonnonmukaista torjuntaa.