OI IHANA KEVÄT- MINNE KARKASIT?

Mihin hurahti maaliskuu? Entä huhtikuu ja toukokuu?  Kiirettä on tainnut olla, kun en ole ehtinyt/jaksanut päivittää tätä muistikirjablogia. Paljon on vettä virrannut Kiiminkijoessa, ja mökkiraksallakin on tapahtunut niin paljon, että ehkä ensi viikolla päästään muuttamaan.

Maaliskuussa näytti tältä. Lunta satoi

 päntiönään, eikä keväästä ollut tietoakaan. Hirsitalomies Reijo kuitenkin tuli tekemään terassin katosta. Sehän meillä kuului pystytysurakkaan. Ihan ongelmitta ei tämäkään mennyt, kun betoniset irtopalatuet- mitä lienevätkään nimeltään- olivat tuon lähes metrisen hangen peitossa. No. Päätettiin odottaa lumien sulamista ja asentaa ne sitten myöhemmin.

Tässä on  lumi melkein kokonaan sulanut , ja terassin päällä on katto. Terassipilarit olivat hieman liian lyhyet, niin niihin jouduttiin laittamaan jatkot. Hyvä tuli.

Terassin kattolaudoitukseen oli Pehtoorilla apuna  Petri, joka nuorena miehenä on sen verran vikkelä, että hieman iäkkäämmällä Pehtoorilla teki tiukkaa pysyä Petrin tahdissa.

Huomaa kuvassa oikeaoppisesti rakennetut telineet...

Maaliskuun valo on upea! Luntakin oli ihan riittävästi. Uuden mökin taustalla näkyy vanha mökki, jossa odottavat sisätyöt  Väliseinän muuraus,katon ja lattioiden teko, pesuhuoneen ja saunan rakentaminen.Plus ulkopuolen koolaus ja verhous. Lisäksi muutama ikkuna vaihdetaan ja tehdään pari ulko-ovea. Niin ja terassit tietenkin! Sitten joskus.

Riski-rouva eli allekirjoittanut askarteli uuden ruokapöydän erään ruotsalaisen ketjun pöydänjalasta ja vanhasta tiinunkannesta, joka oli odottanut uusiokäyttöä noin vuodesta 1970. Eihän se ihan valmis ole vielä vaan vaatii pientä kiinnitysurakkaa, joka on Pehtoorin hommia.

Tämä vanha mökki on vuodelta 1961 ja se siis purettiin ja siirrettiin uuteen paikkaan.  Pyöröhirret olivat aikojen saatossa aika lailla kulahtaneet, joten Rouva vahasi mökin ihan tummanruskealla vahalla.

Yhtenä päivänä taukokahvilla kuunneltiin maalämpöpumpun outoa  korinaa ja todettiin, että liian vähän on glykolia- tai mitä alkoholia lieneekään tuo maalämpöputkissa kiertävä neste - paisuntasäiliössä- en tiedä onko oikea termi. Mutta sen nesteen ei kuuluisi sillä lailla vajeta. Eli viksusti pääteltiin, että vuotaahan se jostain. Pieni paniikki iski. Josko vuotaa jostain 200 metrin syvyydestä? No- pehtoori löysi vuotopaikan ja pumppumiehet saatiin paikalle. Yksi liitos koneen vieressä oli löyhä. Hyvä. Mutta eipä  toimenpide auttanutkaan, vaan viikon päästä taas pumppumiehet paikalle tukkimaan toista vuotoa... 

 Melko mahtava putkihässäkkä on tässä näkyvissä . Maalämpökone ja lattialämpöputkien lähdöt ja porakaivon tsydeemit myös.

Jos on tekemisen puutetta, kannattaa hommata keittiö litteissä paketeissa! On ajankulua! Kannattaa myös hommata monitaitoinen puoliso,  joka hoitaa hommat.  Eikä edes kiroile tai paisko tavaroita  kun jokin ei onnistu. 

Myös sähkösuunnittelu- ja asennustaidot on hyvää puolisolla olla.

Rouvan osaamisaluetta on siivous  ja maalaus ja kaikki järkeä vaatimaton pihan kunnostus ja lautakasojen siirto ja semmoinen yleinen järjestyksenpito  jota raksalla riittää.

Tältä näytti eilen, tänään jo paremmalta, mutta jäi kuvat ottamatta kun ei jaksanut.

On ollut tosi kylmää ja tuulista, mutta lähiystävämme sääsket ovat kyllä  heränneet. Ja tutut paluumuuttajat saapuneet ; kirjosiepot, peipot, mustarastas ja rantasipi sekä pääskyset. Ja västäräkkipariskunta myöskin. 

Vanhan mökin sisällä on vielä paljon hommia ja jatketaan jahka jaksetaan. Tosin deadline on syyskuun alussa,  jolloin pitäisi päästä saunomaan.

Ulko-ovikin on paikoillaan, tosin vuorilaudat puuttuvat. Jäi mainitsematta, että sisällä on asennettu listat kattoon ja ikkunoiden pielilaudat. Eli melkein valmis on uusi mökki sisältä. Yksi ja ainoa väliseinä pitää maalata ja eteiseen hankkia kaapisto. Sitten vain sisustamaan!

Kielontuoksuisin terveisin Riski-rouva ja Pehtoori.